Vastuulliset uima-asut ovat IVALO.COMissa vauhdikkaasti kasvava tuoteryhmä.
Tänä päivänä moni etsii edullisia, terveellisiä ja luonnonläheisiä aktiviteetteja, ja esimerkiksi talviuinti on saanut runsaasti uusia harrastajia. Uimapuvulle on toki käyttöä myös kauniina kesäpäivinä rannalla.
Lue uimapukujen, uimahousujen ja bikinien hoito-ohjeet artikkelin lopusta.
Ekouikkareita ei onneksi enää tarvitse metsästää suurennuslasilla, sillä niiden saatavuus on selvästi parantunut. Yksi syy tähän on vaateteollisuuden herääminen kierrätysmateriaalien käyttöön raaka-aineena.
Uima-asuja käytetään usein uniikeissa luontoympäristöissä, kuten aurinkolomilla, maailman merissä ja järvissä, kuumissa lähteissä ja vuoristopuroissa. Kyseisessä kontekstissa tiedostava ihminen tai brändi tuskin haluaa entisestään kuormittaa vesistöjen huolestuttavaa muoviongelmaa.
Uima-asujen yleisin ekomateriaali on kierrätetty nylon/polyamidi ECONYL®. Jonkin verran käytetään myös kierrätettyjä polyestereitä, joista tunnetuimmat ovat REPREVE® ja SEAQUAL® YARN.
Suosittu ECONYL® on erinomaisen kestävää ja moninkertaisesti uutta nailonia ekologisempi. Se valmistetaan muun muassa teollisuuden muovijätteitä jalostamalla.
Vastuulliset uima-asut ovat paitsi ekologisia, myös tuotannoltaan valvottuja, eettisiä ja turvallisia.
Lue uimapukujen, uimahousujen ja bikinien hoitovinkit ja saat ne kestämään pidempään.
Käytät uima-asua sitten luonnonvesissä tai uima-altaan kloorivedessä, se kannattaa huuhdella mahdollisimman pian käytön jälkeen ennen kuivatusta.
Meriveden suola, uima-altaiden kloorivesi, aurinkovoiteet ja esimerkiksi joki- tai järviveden väri saattavat värjätä kangasta ja lyhentää uimavaatteesi elinkaarta.
Nopea huuhtelu runsaalla ja viileällä vedellä parantaa uima-asusi käyttökuntoa ja -ikää.
Jos uimapuku värjääntyy tai tahraantuu, vältä silti kuumassa vedessä liottamista sekä konepesua korkeissa lämpötiloissa. Myös vahvoja kemikaaleja sisältävät tahranpoistoaineet voivat kuluttaa kangasta.
Jos uimavaate unohtuu märkänä johonkin tai kerää muusta syystä hajuja, kokeile sen raikastamista pyykkietikalla.
Pese uima-asun tahroja ja värjäymiä 1) paikallisesti ja 2) käsin esimerkiksi miedolla nestemäisellä pyykkiaineella, valkaisevalla/kirkastavalla tahrasuolalla tai luonnollisella tahrastickillä tai sappisaippualla.
Älä jätä uimavaatteita märkiin myttyihin kassinpohjalle, pyykkikoriin tai koneeseen.
Uimapuku säilyttää paremmin muotonsa ja kuntonsa, kun kuivatat sen nopeasti käytön ja huuhtelun jälkeen ilmavassa paikassa. Jos haluat varmistaa, ettei uima-asu veny, voit kuivattaa sen vaakatasossa vaikka pyyhkeen päällä.
Jos uimapuvussa tai bikineissä on irrotettavia toppauksia, ne on hyvä ottaa kuivumaan erikseen.
Uima-asujen kuivatuksessa kannattaa välttää suoraa auringonvaloa, jotta tekstiilin värit eivät haalistu. Älä laita uima-asua myöskään kuivauskaappiin tai -rumpuun.
Pese uima-asujen herkät materiaalit käsin haaleassa vedessä tai käytä konepesussa hienopesuohjelmaa. Hienopesujen pesulämpötila on tavallisesti matala 30 tai 40 astetta.
Matalissa pesulämpötiloissa uima-asut säilyttävät muotonsa ja napakkuutensa.
Hienopesussa kone on hyvä jättää vajaaksi, jotta pyykki jaksaa liikkua myös tavallista pesua lempeämmässä mekaanisessa pyörityksessä. Pieni määrä pesuainetta riittää.
Konepyykissä uima-asut voi suojata myös pesupussilla. Erityisesti jos uima-asussasi on solkia, kuminauhoja, nyörejä tai kaaritukia, sujauta se väljään pussiin ennen pesua.
Huuhteluaine löystyttää uima-asujen joustavia materiaaleja. Uimapuvuille, bikineille ja uimahousuille pätee siis sama sääntö kuin urheiluvaatteille - ne pestään aina ilman huuhteluainetta.
Ylipäätään pyykkiaineiden käytössä voi uimavaatteiden kohdalla olla huoletta säästeliäs.
